❈  

Taide on inhimillisyyden ilmaisua ja oman elämän sekä ympäröivän maailman ja ilmiöiden havainnointia ja näkyväksi tekemistä. Se on väylä tuoda tietoiselle tasolle itseään, omaa ajatteluaan ja mahdollisuuksiaan. Ekspressiivinen taideterapia (EXA) on monitaiteinen terapiamuoto, jossa työskentelyprosessin ajatellaan mahdollistavan muutoksen. Terapeuttisuuden voi kokea eri vaiheissa ja monella tasolla.

Taidetyöskentely kuvastaa oman elämän muotoilua, jossa ihminen voi tehdä havaintoja etäältä ja luoda uutta muutosprosessissa, jossa hän etenee mahdollisimman vapaasti. Ekspressiivisessä taideterapiassa elämän ilmiöitä tarkastellaan ennemmin useasta näkökulmasta, kuin ongelmakeskeisesti. Ohjaamissani ryhmissä sovellan toiminnassa taidelähtöisten menetelmien lisäksi mm. elämänmyönteistä logoteoriaa, mielikuvaharjoituksia ja mindfulness -harjoituksia. Logoterapian mukaisesti ihminen on henkinen persoona, joka tulee näkyväksi ja toimivaksi psyko-fyysis-sosiaalisen olemuksensa kautta.

Taide on kieli, joka resonoi jokaisen ulottuvuutemme kanssa. Se toimii kanavana jokaisen ainutlaatuisille, erilaisille kokemuksille, ja sen kautta voi tulla tietoiseksi omista mahdollisuuksista vaikuttaa elämäänsä.

Ekspressiivisessä taideterapiassa eritystä on eri taideilmaisumuodot ja taiteidenväliset siirtymät, prosessin edetessä. Eri ilmaisumuotoja liitetään yhteen, mm. kuva, liike, rytmi, ääni, kollaasi, draama, sanallinen ilmaisu, mikä mahdollistaa laajan, moniaistisen kokemuksellisuuden. Ilmaisun pääpaino on yksilöllisessä kokemuksessa ja vapaassa, tunnustelevassa ilmaisussa, jossa ohjaajana tuen osallistujaa etsiytymään havaintojensa äärelle omassa tahdissaan, ja kannattelen prosessia läsnäolevassa, turvallisessa tilassa, kanssakulkijana. Työskentely ei edellytä taiteellisia erityistaitoja eikä taidetöitä arvostella.

Taidetyöskentely voi mahdollistaa tässä ja nyt -hetkessä olemisen, sisäisyyden näkyväksi tuomisen, ajatusten ja kokemusten selkeyttämisen, resilienssin vahvistumisen ja pystyvyyden kokemisen. Vuorovaikutteisessa ryhmätaideterapiassa yksilöllinen tekeminen ja yhdessä kokemisen tila mahdollistavat vertaistuen, näkökulmien laajentumisen, omien pohdintojen selkeytymisen, itsetuntemuksen vahvistumisen. Kokemusten jakaminen on vapaaehtoista. Ekspressiivinen taideterapia sopii yksilöllisen luovan kanavan ja oman sisäisen äänen herättelyn ja löytämisen elämässä.

Luova, taiteellinen ilmaisu voi nostattaa oivalluksia, avartaa ajattelua, rauhoittaa ja eheyttää. Se voi olla löytöretki voimavarojen, toivon, ilon ja leikkimielen lähteille.

Ekspressiivistä taideterapiaa ja sen teoriaa alkoivat kehittää Paolo Knill, Shaun McNiff, Stephen Levine ja Norma Canner Yhdysvalloissa 1970-luvulla. Ekspressiivisen taideterapian teoriatausta on monitieteinen, jossa keskeistä on eksistentiaalinen fenomenologinen filosofia, kulttuuriantropologia, estetiikka, ja humanistinen psykologia. Ohjaamissani ryhmissä hyödynnän myös logoteoriaa.